Yritykset ja organisaatiot toimivat tänä päivänä yhä monimutkaisemmassa ja jatkuvasti muuttuvassa kyberympäristössä, jossa tietoturva ei ole enää vain tekninen kysymys – se on strateginen välttämättömyys. Kyberrikollisuus kehittyy nopeasti, hyödyntää uutta teknologiaa, kuten tekoälyä, ja kohdistaa iskujaan niin suuriin kuin pieniin organisaatioihin. Samalla lainsäädäntö, kuten uusi kyberturvallisuuslaki (astui voimaan 8.4.2025) ja NIS2-direktiivi, asettaa yrityksille tiukempia vaatimuksia kuin koskaan aiemmin.
Lainsäädäntö ohjaa, mutta vastuu on organisaatioilla
NIS2-direktiivi ja siihen liittyvä uusi kansallinen lainsäädäntö koskee laajasti kriittisiä toimialoja, kuten liikennettä, energiaa, terveydenhuoltoa ja digitaalista infrastruktuuria. Näillä toimijoilla on lakisääteinen velvollisuus:
- ilmoittaa kyberturvallisuuspoikkeamista valvoville viranomaisille
- ylläpitää ajantasaista riskienhallintamallia
- varmistaa tietojärjestelmien, viestintäverkkojen ja niiden fyysisen ympäristön suojaaminen poikkeamilta
Valvonnasta vastaavat toimialakohtaisesti esimerkiksi Traficom, Valvira, Fimea ja Energiavirasto.
NIS2 tuo tietoturvan vastuunkannon johdon tasolle: hallituksella, toimitusjohtajalla ja muilla keskeisillä toimijoilla on vastuu siitä, että organisaatio on varautunut kyberuhkiin ja toimii sääntelyn mukaisesti.
Tietoturvasta kilpailuetua – mutta riskit voivat olla tuhoisia
Tietoturva ei ole vain pakollinen paha. Yritykset, jotka panostavat siihen ja pystyvät osoittamaan sen konkreettisesti asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen, rakentavat kilpailuetua. Luotettavuus, jatkuvuus ja riskienhallinta ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä esimerkiksi alihankintaketjuissa ja julkisissa hankinnoissa.
Sen sijaan tietoturvan laiminlyönti voi johtaa liiketoiminnan keskeytymiseen, tietovuotoihin, merkittäviin sanktioihin (esim. GDPR-rikkomuksista) ja pahimmillaan maineen menetykseen, josta ei enää toivuta.
Kyberrikollisuus ei lepää
Vuonna 2024 suurin osa EU-alueella havaituista kyberhyökkäyksistä liittyi kiristysohjelmiin, tietojenkalasteluun ja tietomurtoihin. Hyökkäyksiä kohdistettiin erityisesti toimitusketjuihin ja pk-yrityksiin. Tekoälyn avulla rikolliset luovat yhä aidomman näköisiä huijausviestejä ja kehittyneempiä haittaohjelmia. Kalastelu onnistuu yhä useammin myös tekstiviestien ja puheluiden välityksellä.
Verkon reunalaitteiden haavoittuvuudet ja niiden päivittämättömyys ovat toistuvasti mahdollistaneet vakavat tietomurrot. Organisaation turvallisuus voi vaarantua myös välillisesti – esimerkiksi kumppanin haavoittuvuuden kautta.
NIS2:n mukainen toimintamalli rakentuu hallitusti
NIS2-direktiiviin valmistautuminen ei ole yksittäinen projekti, vaan jatkuvaa kehittämistä. Mallissa on huomioitava mm.:
- Tietoturvatapahtumien ehkäisy, havaitseminen ja niihin reagointi
- Toimitusketjujen turvallisuus
- Verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus hankinnasta ylläpitoon
- Kyberturvallisuusriskien arviointi ja hallintakäytännöt
- Toiminnan jatkuvuudenhallinta ja kriisinhallinta
- Henkilöstön turvallisuus ja kyberturvallisuuskoulutus
- Pääsynhallinta ja omaisuudenhallinta
- Fyysinen turvallisuus
- Kryptografian ja salauksen käyttö
Organisaation tietoturvajohtamisjärjestelmä voi perustua esimerkiksi ISO/IEC 27001 -standardiin, mutta tärkeintä on, että se kattaa kokonaisvaltaisesti NIS2:n vaatimukset, ei vain ICT:n teknistä hallintaa.
Tarvitsetko apua?
Me autamme yrityksiä saavuttamaan NIS2-valmiuden. Palvelumme sisältävät:
- Riski- ja uhka-arviot toimialakohtaisesti
- Tietoturvan johtamisjärjestelmän kehittäminen
- Tietoturvaviestinnän ja henkilöstökoulutuksen suunnittelu
- Kriisi- ja jatkuvuussuunnittelun tuki
- Toimitusketjuturvallisuuden ja hallintamallien kehittäminen
Tarkista kuulutko kriittisten toimialojen joukkoon Kyberturvallisuuskeskuksen taulukosta.
Tietoturva ei ole yksittäinen ratkaisu – se on kerroksellinen kokonaisuus.
Älä jää yksin vaatimusten kanssa. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja varmistetaan, että organisaatiosi on turvassa – nyt ja tulevaisuudessa.
Lähde: Traficom Kyberturvallisuuskeskus
