Ajankohtaista

IT ja tietoturva muutoksessa – tekoäly haastaa organisaatioiden toimintakyvyn

Tekoäly muuttaa kyberturvallisuuden toimintaympäristöä nopeasti. Se tarjoaa uusia keinoja uhkien tunnistamiseen ja torjuntaan, mutta samalla myös kyberrikolliset hyödyntävät teknologiaa hyökkäystensä kehittämisessä. Organisaatioiden digitalisoituessa tietoturva ei enää rajoitu yksittäisten järjestelmien suojaamiseen, vaan kytkeytyy yhä tiiviimmin koko toiminnan jatkuvuuteen.

Microsoftin Digital Defense Report 2026 -raportti nostaa esiin tämän muutoksen keskeisiä ilmiöitä. Pääosin heinäkuun 2025 ja kesäkuun 2026 väliseen aikaan perustuvassa raportissa korostuvat tekoälyn kasvava merkitys, digitaalisten identiteettien suojaaminen sekä organisaatioiden kyky selviytyä kyberhäiriöistä.

Raportin keskeinen viesti on selvä: kyberturvallisuutta on tarkasteltava teknisten suojausten lisäksi koko organisaation toimintakyvyn ja riskienhallinnan näkökulmasta.

Tekoäly muuttaa sekä hyökkäyksiä että puolustusta

Tekoälyn kehitys vaikuttaa kyberturvallisuuteen kahdesta suunnasta. Hyökkääjille se tarjoaa mahdollisuuden automatisoida toimintaansa, tunnistaa haavoittuvuuksia ja tuottaa entistä uskottavampia huijausviestejä. Samalla se voi nopeuttaa hyökkäysten valmistelua ja mahdollistaa aiempaa laajemman kohteiden määrän.

Puolustuksessa tekoäly auttaa puolestaan käsittelemään suuria tietomääriä, tunnistamaan poikkeavaa toimintaa ja yhdistämään eri järjestelmistä tulevia havaintoja. Kun mahdollisiin uhkiin pystytään reagoimaan nopeammin, myös hyökkäysten aiheuttamia vahinkoja voidaan rajoittaa tehokkaammin.

Tekoäly ei kuitenkaan ole pelkästään puolustuksen työkalu, vaan myös uusi suojattava kohde.

Kun organisaatiot ottavat käyttöön tekoälyagentteja ja automatisoituja prosesseja, järjestelmille saatetaan antaa pääsyä liiketoiminnan tietoihin, sovelluksiin ja muihin työkaluihin. Tämä edellyttää tarkkaa harkintaa siitä, mitä tekoäly saa tehdä itsenäisesti, mihin tietoihin sillä on pääsy ja milloin tarvitaan ihmisen hyväksyntä.

Tekoälyratkaisujen turvallisuus ei siis synny vain itse teknologiasta. Se rakentuu datan, käyttöoikeuksien, sovellusten ja infrastruktuurin muodostamasta kokonaisuudesta.

Digitaaliset identiteetit ovat tietoturvan keskiössä

Yksi raportin keskeisistä teemoista on digitaalisten identiteettien suojaaminen. Hyökkääjän ei aina tarvitse murtautua järjestelmään teknistä haavoittuvuutta hyödyntämällä, jos pääsy onnistuu varastettujen käyttäjätunnusten tai istuntotietojen avulla.

Siksi identiteettien hallinta on noussut entistä tärkeämmäksi osaksi organisaatioiden tietoturvaa.

Suojaaminen ei koske ainoastaan henkilöstön käyttäjätunnuksia. Myös sovelluksilla, palveluilla ja tekoälyagenteilla on omat digitaaliset identiteettinsä, joiden käyttöoikeudet voivat muodostaa merkittävän riskin.

Keskeisiä keinoja ovat esimerkiksi tietojenkalastelua kestävät tunnistautumismenetelmät, kuten pääsyavaimet, sekä käyttöoikeuksien rajaaminen vain työtehtävien kannalta välttämättömiin toimintoihin. Myös tarpeettomien käyttöoikeuksien säännöllinen poistaminen pienentää hyökkäyspinta-alaa.

Teknisten ratkaisujen rinnalla tarvitaan henkilöstön valmiutta tunnistaa huijausyrityksiä. Tekoälyllä tuotetut viestit, äänet ja videot voivat tehdä huijauksista aiempaa uskottavampia. Siksi esimerkiksi poikkeavien maksupyyntöjen tai arkaluonteisten tietojen luovuttamista koskevien ohjeiden varmistamiseen tarvitaan selkeät toimintatavat.

Kyberturvallisuuden riskit ulottuvat organisaatiorajojen yli

Organisaatioiden järjestelmät ja palvelut muodostavat yhä tiiviimmin toisiinsa kytkeytyvän kokonaisuuden. Pilvipalvelut, ulkoistetut IT-palvelut, ohjelmistotoimittajat ja muut kumppanit ovat keskeinen osa päivittäistä toimintaa.

Samalla myös tietoturvariskit ulottuvat organisaatiorajojen yli.

Kyberrikollisuus toimii yhä erikoistuneempina verkostoina, joissa esimerkiksi tunnusten varastaminen, järjestelmiin pääsyn välittäminen ja kiristyshyökkäysten toteuttaminen voivat olla eri toimijoiden vastuulla. Myös valtiolliset kyberuhat kohdistuvat kriittiseen infrastruktuuriin ja organisaatioiden välisiin riippuvuuksiin.

Yhden palveluntarjoajan häiriö voi vaikuttaa samanaikaisesti useiden organisaatioiden toimintaan. Siksi omien järjestelmien tuntemisen lisäksi on tärkeää ymmärtää, mistä ulkoisista palveluista ja kumppaneista kriittiset prosessit ovat riippuvaisia.

Myös tietoturvan valvonnassa tarvitaan kokonaiskuvaa. Yksittäinen epäilyttävä kirjautuminen tai poikkeava sähköpostiviesti ei välttämättä paljasta hyökkäystä, mutta eri järjestelmien havaintoja yhdistämällä voidaan tunnistaa laajempia tapahtumaketjuja.

Tietoturvan kehittämisessä olennaista ei ole vain yksittäisten uhkien torjuminen, vaan koko digitaalisen toimintaympäristön ymmärtäminen.

Häiriönsietokyky on osa organisaation johtamista

Täydellistä suojaa kyberuhkia vastaan ei ole mahdollista rakentaa. Siksi organisaatioiden on varauduttava myös tilanteisiin, joissa jokin suojaus pettää tai kriittinen palvelu häiriintyy.

Tässä korostuu häiriönsietokyky eli kyky jatkaa keskeistä toimintaa, rajata häiriön vaikutuksia ja palautua mahdollisimman hallitusti.

Kyse ei ole pelkästään IT:n teknisestä valmiudesta. Häiriötilanteissa tarvitaan selkeää vastuunjakoa, toimivia päätöksentekokäytäntöjä ja ymmärrystä siitä, mitkä palvelut ovat liiketoiminnan kannalta kriittisimpiä.

Johdon on pystyttävä arvioimaan tietoturvan tilaa myös käytännön mittareiden kautta. Kuinka nopeasti merkittävät haavoittuvuudet korjataan? Kuinka tehokkaasti poikkeamia tunnistetaan? Onko palautumissuunnitelmia testattu ja tiedetäänkö, miten toimitaan vakavan häiriön aikana?

Tietoturvan perustan muodostavat edelleen monet tutut asiat: ajantasainen järjestelmä- ja laitekartoitus, hallitut käyttöoikeudet, tiedon suojaaminen, säännöllinen päivitysten hallinta sekä toimivat varmuuskopiointi- ja palautumismenettelyt.

Samalla katseen on ulotuttava tulevaisuuteen. Esimerkiksi kvanttilaskennan kehitys edellyttää organisaatioilta pitkän aikavälin suunnittelua nykyisten salausratkaisujen turvallisuuden varmistamiseksi.

Tietoturva ja IT:n kehittäminen kulkevat käsi kädessä

Tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden käyttöönotto tarjoaa organisaatioille merkittäviä mahdollisuuksia, mutta samalla se kasvattaa tarvetta hallita muuttuvaa toimintaympäristöä.

Tietoturvaa ei siksi kannata nähdä erillisenä kehitystyön osa-alueena tai pelkästään teknisenä vaatimuksena. Sen tulee olla mukana jo silloin, kun uusia palveluita suunnitellaan, prosesseja uudistetaan ja teknologisia ratkaisuja arvioidaan.

IT:n rooli on tässä keskeinen. Sen tehtävänä on paitsi huolehtia teknologian toimivuudesta ja turvallisuudesta, myös auttaa organisaatiota ymmärtämään digitaalisiin ratkaisuihin liittyviä riippuvuuksia ja riskejä.

Kyberturvallisuuden tavoitteena ei ole ainoastaan estää hyökkäyksiä, vaan varmistaa, että organisaatio pystyy toimimaan ja uudistumaan turvallisesti myös muuttuvassa uhkaympäristössä.

Kun tietoturva, riskienhallinta ja teknologian kehittäminen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, organisaatiolla on paremmat edellytykset hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja säilyttää toimintakykynsä myös häiriötilanteissa.


Lähde: Microsoft Digital Defense Report 2026, erityisesti sivut 6–8, 10, 21 ja 97.

Jaa artikkeli:

Tilaa uutiskirjeemme ja pysy aina ajan tasalla

Kiinnostuitko? Kerromme mielellämme lisää

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tekoäly tarjoaa organisaatioille uusia mahdollisuuksia tehostaa työtä, kehittää palveluita ja parantaa päätöksentekoa. Teknologian käyttöönotto on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Todelliset hyödyt syntyvät, kun tekoäly pystyy

Tekoäly ja teknologinen kehitys avaavat organisaatioille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Uudet työkalut voivat tehostaa prosesseja, helpottaa tiedon hyödyntämistä ja parantaa palveluiden laatua. Teknologian käyttöönotto ei kuitenkaan

Kiva kun kävit, mutta ethän mene vielä!

Tilaa uutiskirjeemme alta, niin pysyt aina ajan tasalla, mitä alalla tapahtuu.