Viime viikkoina otsikoissa on eri medioissa ollut artikkeleita tekoälystä ja sen hyödynnettävyydestä.
Tulokulmia aiheeseen on monia. Se on kuitenkin varmaa, että kehitys asian tiimoilla etenee huimaa vauhtia ja erilaisia tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia tulee eri puolille toimintaympäristöämme. Tosiasiassa näinhän on ollut jo jonkin aikaa.
Jokin aika sitten Ylen jutussa kysyttiin ”häviääkö ihminen taas tietokoneelle?” Artikkelin mukaan generatiivinen eli olemassa olevaa yhdistelemällä luova tekoäly kirjoittaa jo nyt informatiivista tekstiä paremmin kuin keskiverto yläkoululainen ja monessa asiassa parempaa kuin keskiverto aikuinen.
Ylen jutussa avattiin mielenkiintoisesti ChatGPT:n, chat-pohjaisen tekoälyn, toimintaa. Mullistuksen ytimessä on tekoälyn kyky ymmärtää tehtävänanto. Artikkelin mukaan ”perinteinen” tekstigeneraattori luo tekstiä sana kerrallaan laskien todennäköisyyksiä sille, mikä seuraavan sanan tulisi olla. Prosessointitehojen kehityksen ansiosta ChatGPT kykenee käyttämään monimutkaisempia muuttujia ja tulkitsemaan annettua käskyä ja sen nyansseja valtavasti aiempaa paremmin.
Toisen Ylen artikkelin mukaan (7.2.2023) ChatGPT on nähty uhkana Googlelle, joka on pitkään hallinnut perinteisten hakukoneiden markkinoita. Google onkin julkaissut oman, ihmisen kanssa keskustelevan koneälynsä nimeltä Brad.
Tekoäly osaksi toimistosovelluksia
Tekoäly tulee vahvasti myös toimistosovelluksiin. Microsoft on aloittanut oman ChatGPT:n toimintojen yhdistämisen Teams-sovellukseensa ja toimintoja arvellaan tuotavan myös Office-ohjelmistoon. Nämä tulevat väistämättä vaikuttamaan jollain aikavälillä meidän kaikkien tekemiseen.
Tekoäly ei kirjoita pelkästään tekstiä, vaan tekee myös kuvia. Palvelun idea on luoda kuvia ns. tyhjästä. Käyttäjä kuvailee sanoin, mitä haluaa, ja tekoäly piirtää kuvan, jota käyttäjä voi säätää komennoilla.
Tekoälyyn ja sen mahdollisuuksiin kohdistuu paljon odotuksia. Samalla nousee esiin uhkakuvia. Voiko tekoäly muuttua hallitsemattomaksi? Eettiset kysymykset nousevat myös esille. Tekoälyn toimintaan vaikuttaa niin ihmisten siihen syöttämä data ja myös se, missä ja mihin tarkoitukseen teknologiaa käytetään. Riskinä vastuullisuuden ja eettisyyden lisäksi nähdään olevan se, että tekoälypohjaiset ohjelmat levittävät perätöntä tietoa tai ohjaavat käyttäjäänsä toimimaan väärin. Nyttemmin on myös huomattu, että tekoälyä voidaan ikään kuin provosoida antamaan sellaisia vastauksia, joita sen ei ollut tarkoitus antaa.
Miltä tekoälyn lähitulevaisuus näyttää?
Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Päätimme kysyä sitä tekoälyltä (ChatGPT) itseltään. Tekoäly vastasi:
- Syvällinen oppiminen (deep learning): Syvällinen oppiminen on yksi tekoälyn menetelmistä, jossa tekoäly oppii itsenäisesti tietoa datasta. Syvällisen oppimisen algoritmeja kehitetään jatkuvasti, mikä mahdollistaa tekoälyn entistä monipuolisemman käytön eri sovelluksissa.
- Reaaliaikaisuus: Tekoälyä kehitetään yhä nopeammaksi ja tehokkaammaksi, jotta se pystyy käsittelemään dataa entistä nopeammin ja tarjoamaan reaaliaikaisia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin.
- Parempi tiedonhallinta: Tekoälyn tiedonhallintaa kehitetään jatkuvasti, jotta se pystyy ymmärtämään ja käsittelemään monimutkaisempaa tietoa. Esimerkiksi luonnollisen kielen käsittelyä parannetaan, jotta tekoäly pystyy ymmärtämään ihmisten kirjoittamaa tai puhuttua kieltä paremmin.
- Yhä monipuolisempi käyttö: Tekoälyn käyttöalueet laajenevat jatkuvasti uusien sovellusten myötä. Esimerkiksi autonomiset ajoneuvot ja hoivarobotit ovat kasvava alue tekoälyn sovelluskohteissa.
- Eettisyys: Tekoälyn eettinen käyttö ja vastuullisuus ovat yhä tärkeämpiä aiheita, kun tekoälyn käyttö laajenee yhä useammalle alalle. On tärkeää varmistaa, että tekoälyä käytetään kestävällä ja vastuullisella tavalla.
Nämä ovat joitakin esimerkkejä tekoälyn lähitulevaisuuden kehityssuunnista, mutta todellisuudessa mahdollisuuksia on paljon enemmän. Tekoälyn kehitys riippuu paljon siitä, miten teknologiaa käytetään ja kehitetään tulevaisuudessa.”
Tämän artikkelin kuvan on luonut tekoäly (Craiyon).
