Moni organisaatio pitää tietoturvaansa kunnossa — ainakin paperilla. Päätelaitteet on suojattu virustorjunnalla (EPP), salasanoissa on vähimmäispituus, ja henkilöstölle on pidetty jokavuotinen koulutus. Mutta kysymys kuuluu: riittääkö se enää?
Kyberuhat ovat kehittyneet. Pelkkä päätelaitteiden suojaus ei enää riitä torjumaan kohdennettuja hyökkäyksiä, joissa haavoittuvuuksia etsitään järjestelmien, verkon reunalaitteiden ja API-rajapintojen kautta. Tietoturvaa ei voi enää ajatella yksittäisinä toimina, vaan kokonaisvaltaisena hallintana.
Kyberturvallisuuden hallinta koostuu viidestä osa-alueesta:
1. Tunnistaminen – Tiedätkö, missä riskisi piilevät?
Ensimmäinen askel on ymmärtää oma toimintaympäristö: mitä omaisuuksia, toimintoja ja tietoja on suojattava, ja mitä uhkia niihin kohdistuu?
Tähän kuuluu:
- Ajantasainen riskienhallinta
- Kriittisten tietojen ja järjestelmien luokittelu
- Toimitusketjujen läpivalaisu: alihankkijan haavoittuvuus on myös sinun riskisi
2. Suojautuminen – Suojaus ei saa jäädä pintapuoliseksi
Tämä vaihe kattaa tekniset ja hallinnolliset suojatoimenpiteet. Usein juuri tässä kohtaa EPP-suojaus jää organisaatioiden ainoaksi panokseksi.
Sen lisäksi tulisi olla:
- Reunalaitteiden ja palomuurien haavoittuvuuksien hallinta
- API-turvallisuus: kuka käyttää mitä, ja miten käyttöä valvotaan?
- Vahva käyttöoikeuksien hallinta (esim. Least Privilege -periaate)
- Tietosuojan sisällyttäminen prosesseihin ja järjestelmiin (Privacy by Design)
3. Havainnointi – Tunnistatko, kun jotain tapahtuu?
Hyökkäyksiä ei voi estää, jos niitä ei havaita. Havainnointi tarkoittaa jatkuvaa valvontaa ja kykyä erottaa poikkeamat normaalista toiminnasta.
- Lokien seuranta ja analysointi
- Automaattinen hälytysjärjestelmä
- Anomaliatunnistus käyttäytymisessä tai liikenteessä
4. Vaste – Miten reagoit, kun hyökkäys iskee?
Hyvin suunniteltu vaste vähentää vahinkoja ja nopeuttaa toipumista.
- Poikkeamien hallintaprosessit
- Tietoturvapoikkeamista raportointi viranomaisille (NIS2, GDPR)
- Harjoitukset: oletko testannut suunnitelmasi käytännössä?
5. Palautuminen – Entä hyökkäyksen jälkeen?
Palautuminen on osa toimintavarmuutta. Kyberhyökkäys ei saa lamaannuttaa organisaatiota pysyvästi.
- Varmuuskopiot ja niiden palautustestit
- Toiminnan jatkuvuussuunnitelma
- Maineen ja asiakassuhteiden hallinta kriisin jälkeen
Hyökkäykset tulevat heikoimman lenkin kautta – mikä se on teillä?
Kyberrikollisuus ei katso yrityksen kokoa. Moni hyökkäys kohdistuu niihin kohtiin, joita ei ole edes ajateltu suojattaviksi. Se voi olla API-rajapinta, kolmannen osapuolen järjestelmä, tai yksittäinen työntekijä, joka klikkaa huijauslinkkiä.
Seuraamukset voivat olla vakavia:
- GDPR:n mukaiset sakot henkilötietojen käsittelyrikkomuksista
- Liiketoiminnan keskeytyminen, joka voi maksaa enemmän kuin itse hyökkäys
- Mainehaitta, jonka korjaaminen kestää vuosia
- Luottamuksen menetys sidosryhmiltä ja asiakkailta
Digiturvamalli tuo tietoturvan arkipäivään
Digiturvamalli auttaa organisaatiota konkretisoimaan tietoturvaa osaksi jokapäiväistä työtä. Mallin avulla luodaan käytännön toimintamalleja, joilla kyberturvallisuuden hallinnan osa-alueet saadaan katettua systemaattisesti.
Rakennetaan yhdessä tietoturva, joka kestää huomisenkin haasteet
Tietoturva ei ole projekti, vaan jatkuva prosessi. Kun suojaus kattaa kaikki osa-alueet — tunnistamisesta palautumiseen — organisaatiosi voi toimia luottavaisin mielin myös tulevaisuuden uhkia vastaan.
Tarvitsetko apua tietoturvan tason arvioinnissa tai kehittämisessä? Asiantuntijamme ovat valmiina tukemaan matkaa kohti parempaa digiturvaa.
